Ni hao!

Tänään sunnuntaina meillä tulee täyteen kaksi kokonaista päivää Shanghain Pudongissa. Sää on suosinut kutakin ja lämpötilat sen kun vaan näyttäisivät nousevan. Muistan, miten minulle tänne tultaessa sanottiin kuinka taivasta ei näy ja että ilma on erittäin huono. Pudongin kaupungissa kuitenkin vain harva käyttää suojamaskia ja ilma tuntuu oikeastaan mielestäni aika hyvältä. Siirtyessä Shanghain sydäntä päin tämä voi kuitenkin muuttua, ja varmasti muuttuukin.

   Tänään oli ensimmäinen koulupäivämme Gong Lu Upper Secondary Schoolissa. Päivä alkoi aamupalalla opettajien kanttiinissa, jossa on ilmeisesti parempi ruokavalikoima kuin oppilailla. Aamupala ei ollut kummoinen, saimme yhden kananmunan ja kiinalaisia täytettyjä leivoksia. Appelsiinimehut ja kinkkuleivät sai eurooppalainen toki unohtaa.

  Seuraavaksi oli ohjelmassa tervetuliaisjuhla, jossa kukin saimme erittäin kauniit kukkakimput ja lisäksi pääsimme kuulemaan kiinalaisten oppilaiden esittämän musiikkiesityksen. Tämän jälkeen otimme PALJON kuvia ja tätä ei mielestäni voi edes liioitella. Täällä me länsimäiset olemme erittäin eksoottisia ja jopa tuntemattomat ihmiset saattavat haluta tulla ottamaan meistä kuvia. Täällä siis tarvitsee todellakin kulkea paikasta paikkaan ihmisen näköisenä.

   Iltapäivällä menimme vierailemaan veljeskouluun. Sinne pääsemiseen taas sisältyivät omat ongelmansa, sillä bussi jolla matkasimme ei käynnistynyt. Bussia työnnettiin edestakaisin yrittäen käynnistää moottoria, mutta tuloksetta. Odotimme kymmenen minuuttia seuraavan saapumista ja lopulta pääsimme kohteeseen. Mitä olisikaan matka ilman pientä jännitystä…

   Koulu oli erittäin kaunis ja symboliikkaa näki monilla seinillä sekä arkkitehtuurissa. Saimme vasta vierailun lopuksi tietää, että kyse oli sisäoppilaitos tyylisestä koulusta, jossa oppilailla oli omat asuntolansa ja he yöpyivät siellä vähintään maanantaista perjantaihin. Mielestäni koulu oli hyvin kiinnostava ja erittäin iso verrattuna reiluun kolmeensataan oppilaaseen, jotka tätä koulua kävivät. Kiertäminen ottikin oman aikansa ja tämän jälkeen olimme jo kaikki melko väsyneitä. Kulttuurishokkina tuli meille eritysesti se, kuinka pitkiä kiinalaisten nuorten koulupäivät täällä ovatkaan. Koulu alkaa kahdeksalta ja loppuu aikaisintaan viideltä. Suomessa päästään sittenkin aika helpolla!

   Illan lopuksi menimme viettämään vanhojen host-perheidemme kanssa aikaa pieneen ostoskeskukseen. Söimme Hot Pot nimistä ruokaa, joka oli kieltämättä mielenkiintoista. Hyvä asia Aasian puolella jonka olen huomannut on ehdottomasti se, kuinka halpaa ruoka täällä on. Kävimme tekemässä vielä pieniä ostoksia syömisen jälkeen, jonka jälkeen päivämme olikin jo ohi ja oli aika palata perheisiin.

   Perheet ovat kaikilla olleet tähän asti aika samantapaisia ja on uskomatonta kuinka upeaan kulttuuriin saamme tutustua näinkin läheltä. Täällä ollaan hyvin vieraanvaraisia ja esimerkkinä sisällä ei saa kävellä ilman tossuja ja nälkäisenä ei saa mennä nukkumaan. Minun host-äitini haluaa muun muassa kammata sekä kuivata hiukseni joka ilta suihkun jälkeen. Kommunikointi vanhempien kanssa saattaa kyllä olla välillä hieman hankalaa, mutta meidän talossa ollaan menty ihan kiina-englanti periaatteella. Edes yhteistä kieltä ei olla tarvittu! J